Harjoittelijaksi Ruotsiin

Miksi juuri Ruotsiin?

Palataanpa ajassa vuosi taaksepäin. Asuin Joensuussa ja mietin kuumeisesti mistä saisin ympäristöpolitiikan opiskelijalle sopivan harkkapaikan. Maisterin tutkintooni kun kuuluu pakollinen harjoittelu, eli ilman sitä ei tutkintotodistusta heruisi. Kun yliopisto myönsi minulle harjoittelutuen, kuvittelin tilanteeni hakusektorilla parantuneen huomattavasti.

Kuinka väärässä olinkaan!

Joulu-kesäkuun välillä lähetin noin 60 hakemusta hyvin erilaisiin paikkoihin; valtion virastoihin, yhdistyksiin Suomessa ja ulkomailla, puolustusvoimille….

Haastatteluissa kävin, mutta siihen se aina tyssäsi. Jos on Tukholmassa krooninen pula asunnoista, Suomessa on sama tilanne harjoittelupaikkojen kanssa. Eivät auta edes myönnetyt tukikuukaudet prosessissa.

Minulla ei siis ollut korkeita odotuksia Föreningen Nordens Ungdomsförbundetin (FNUF) EVS-harjoittelijapaikan suhteen, kun sitä kesäkuussa hain. Niinpä olin kuin seitsemännessä taivaassa, kun sain tietää klaaranneeni haun – minut valittiin!

Sitä tunnetta en unohda koskaan.

Mitä sitten olen tehnyt kolmen harkkakuukauteni aikana?

Olen vastuussa kaikista paikallisosastoista, eli niiden hyvinvoinnista ja toiminnan jatkuvuudesta. Tämä tarkoittaa käytännössä puheluita ja sähköposteja roppakaupalla suuntaan jos toiseenkin. Keväällä lähden ns. Roadtripille ja käyn moikkaamassa paikallisosastoja. Erinäisten toimistovastuiden  lisäksi meillä on meneillään paljon projekteja. Oma ”lapseni” on Nordenambassadörerna. Koutsaan Ruotsin edustajia, eli jaan heille informaatiota millaisia pohjoismaisia tapahtumia he voisivat ensi vuonna järjestää. Baltic Sea Strategy forumille oli mukava osallistua vapaaehtoishommiin, koska pääsin tapaamaan siellä Itämeren alueen poliitikkoja ja muita merkkihenkilöitä. Töiden merkeissä pääsee myös matkustamaan suhteellisen paljon. Yksi unelmistani on aina ollut päästä Islantiin – viikko sitten se tapahtui. Pääsin kokemaan tuon mystisen maan luonnonihmeitä; näin geysirin purkautuvan ja uin tunturin laella lämpimässä joessa.

Oikeastaan minulla kävi tuuri harjoittelupaikan kanssa. Voisin ehkä oppia virasto- ja viranomaistyöskentelystä enemmän, jos olisin esimerkiksi päässyt Ympäristöministeriöön hommiin. FNUF:illa pääsen kuitenkin totetuttamaan projekteja, ottamaan paljon vastuuta sekä verkostoitumaan ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja työyhteisöön. Ei huono diili.

Lopuksi.

Voisin itse asiassa sanoa, että Ruotsi valitisi minut eikä päinvastoin. Annoin Ruotsille yhden mahdollisuuden ja tuo yksi hakemus tänne tuotti harjoittelupaikan. Tällä hetkellä paluu Suomeen ei näytä todennäköiseltä harkkapestin päätyttyä. Elämä täällä siis jatkukoon elokuun jälkeenkin…?

Terveisin,

Emilia

TSO:n hallitus

Mainokset

Mene Sinne Missä Tulevaisuuskin On

Ruotsinkielisissä medioissa Suomessa on lähiaikoina käyty pienimuotoista keskustelua siitä, miten Suomesta muuttaa erityisesti nuoria Ruotsiin. Ajatushautomo Magman julkaiseman analyysin mukaan Suomesta muutti Ruotsiin viime vuonna ruotsinkielisiä yli 1250, joka on 20% kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Muuttoliike tänne on siis kova, ja tulee kasvamaan entisestään. Sitä on aivan turha peitellä.

 

Olen töissä SinneWorks nimisessä rekrytointi-yrityksessä, jossa helpotamme juuri suomenkielisiä työnhakijoita löytämään töitä Rskarmklippuotsissa kielitaitonsa perusteella. Mukavaa on ollut huomata, että yrityspuolelta on tullut kiinnostusta suomenkielisiä työntekijöitä kohtaan. Tarkoittaa vain, että eräänlainen ’’flow’’ suomenkielisistä työntekijöistä on odotettavissa, joka ei ole vielä alkanut. Sitä odotellessa vain…

Ajatellessa pidemmälle, Suomalainen työnhakija on melkoinen etu yrityksille, niin työntekijänä huippuluokan peruskoulutuksen vuoksi kuin taloudellisesti mitattuna. Ei tarvitse palkata kahta työntekijää, kun kaksikielinen hoitaa molemmat. Muistakaa se, ja olkaa ylpeitä siitä!

Keskustellessa monien Suomessa asuvien kaverien kanssa, rivien välistä käy ilmi, että moni ei ehkä tajua mahdollisuuksista muuttaessa Ruotsiin. Moni hylkää pitkälle edenneen ajatuksen vedoten ’’heikkoon’’ kielitaitonsa, ei halua jättää kavereitaan tai etäisyys perheeseen on liian suuri. Kutsuisin sitä mahdollisuuden käyttämättä jättämiseksi. Itselleni Ruotsi ja Tukholma muutto on ollut oikea valinta. Alussa kantoi ajatuksia ja vääriä mielikuvia, ’’mitä jos…?’’, ’’pärjäänköhän?’’. Onneksi ne olivat vain turhia ajatuksia. Otin riskin, rypistin ja heitin tulevan välivuoden roskakoriin, nostin kytkimen kohti länttä. Monia positiivisia asioita on sattunut eteeni täällä, enemmän mahdollisuuksia niin koulussa kuin työelämässä, paljon uusia kontakteja ja kadullakin jopa vastaan kävelevä hymyilee, johon ilomielin vastaa. Pieni mutta mielestäni tärkeä asia. Niitä omien kenkien kärkiä ehtii katsella varoessa oman kotitalon portaita.

skarmklipp2

Kaiken huipuksi Norwegianilta voi ostaa tarjouslipun 30€ ja matkustaa 45min Helsinkiin. Turussakin opiskelevalla on pidempi ja kalliimpi matka Helsinkiin. Jos siis opiskelee Turussa, ja on Helsingistä… Se siitä etäisyydestä, ajallisesti.

Kaiken tämän jälkeen, haluan erityisesti sanoa opiskelijoille, jotka pohtivat Ruotsi-mahdollisuutta: Monien pitäisi ottaa kaikki mahdollisuudet käyttöönsä, jotka ovat tarjolla. Itse otin ja kannatti!

Tutustu ja ota riski. Muuta Ruotsiin, täällä nimittäin on Se tulevaisuus!

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Hae opiskelupaikkaa: https://www.antagning.se/se/start

Hae töitä: http://www.sinneworks.se/

 

Elias Jahnukainen

TSO:n Hallituksen jäsen