Harjoittelijaksi Ruotsiin

Miksi juuri Ruotsiin?

Palataanpa ajassa vuosi taaksepäin. Asuin Joensuussa ja mietin kuumeisesti mistä saisin ympäristöpolitiikan opiskelijalle sopivan harkkapaikan. Maisterin tutkintooni kun kuuluu pakollinen harjoittelu, eli ilman sitä ei tutkintotodistusta heruisi. Kun yliopisto myönsi minulle harjoittelutuen, kuvittelin tilanteeni hakusektorilla parantuneen huomattavasti.

Kuinka väärässä olinkaan!

Joulu-kesäkuun välillä lähetin noin 60 hakemusta hyvin erilaisiin paikkoihin; valtion virastoihin, yhdistyksiin Suomessa ja ulkomailla, puolustusvoimille….

Haastatteluissa kävin, mutta siihen se aina tyssäsi. Jos on Tukholmassa krooninen pula asunnoista, Suomessa on sama tilanne harjoittelupaikkojen kanssa. Eivät auta edes myönnetyt tukikuukaudet prosessissa.

Minulla ei siis ollut korkeita odotuksia Föreningen Nordens Ungdomsförbundetin (FNUF) EVS-harjoittelijapaikan suhteen, kun sitä kesäkuussa hain. Niinpä olin kuin seitsemännessä taivaassa, kun sain tietää klaaranneeni haun – minut valittiin!

Sitä tunnetta en unohda koskaan.

Mitä sitten olen tehnyt kolmen harkkakuukauteni aikana?

Olen vastuussa kaikista paikallisosastoista, eli niiden hyvinvoinnista ja toiminnan jatkuvuudesta. Tämä tarkoittaa käytännössä puheluita ja sähköposteja roppakaupalla suuntaan jos toiseenkin. Keväällä lähden ns. Roadtripille ja käyn moikkaamassa paikallisosastoja. Erinäisten toimistovastuiden  lisäksi meillä on meneillään paljon projekteja. Oma ”lapseni” on Nordenambassadörerna. Koutsaan Ruotsin edustajia, eli jaan heille informaatiota millaisia pohjoismaisia tapahtumia he voisivat ensi vuonna järjestää. Baltic Sea Strategy forumille oli mukava osallistua vapaaehtoishommiin, koska pääsin tapaamaan siellä Itämeren alueen poliitikkoja ja muita merkkihenkilöitä. Töiden merkeissä pääsee myös matkustamaan suhteellisen paljon. Yksi unelmistani on aina ollut päästä Islantiin – viikko sitten se tapahtui. Pääsin kokemaan tuon mystisen maan luonnonihmeitä; näin geysirin purkautuvan ja uin tunturin laella lämpimässä joessa.

Oikeastaan minulla kävi tuuri harjoittelupaikan kanssa. Voisin ehkä oppia virasto- ja viranomaistyöskentelystä enemmän, jos olisin esimerkiksi päässyt Ympäristöministeriöön hommiin. FNUF:illa pääsen kuitenkin totetuttamaan projekteja, ottamaan paljon vastuuta sekä verkostoitumaan ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja työyhteisöön. Ei huono diili.

Lopuksi.

Voisin itse asiassa sanoa, että Ruotsi valitisi minut eikä päinvastoin. Annoin Ruotsille yhden mahdollisuuden ja tuo yksi hakemus tänne tuotti harjoittelupaikan. Tällä hetkellä paluu Suomeen ei näytä todennäköiseltä harkkapestin päätyttyä. Elämä täällä siis jatkukoon elokuun jälkeenkin…?

Terveisin,

Emilia

TSO:n hallitus

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s